Viitalankylä
sijaitsee Kurikan keskustasta n. 10 km Ilmajoen Nopankylän
suuntaan. Kylä on perikuva pohjalaisesta maisemastaan
peltolakeuksineen
jotka aukeavat aina Levinnevalta Ilmajoen Rehuperälle
saakka sekä
aluetta halkovat pienet luomat jotka virtaavat Kyrönjokeen.
Alueellisesti seutu
on Kurikan korkeinta aluetta missä asutaan.
Korkeimmista paikoista mainittakoon Pahkavuori, Koirivuori,
Pahkakallio, Pättikangas, Hanhivuori sekä Lainesmäki.
Viitalan Nuorisoseuran
talo ovat kylän keskipiste toiminnallisena
keskuksena sekä juhlien ja kokouksien pitopaikkana.
Seuran talo on
rakennettu 1929 sitä ennen rakennus on palvellut riihenä,
hirsiseinät
muistuttavat tuosta ajasta.
Niinistönjärvi
ja sen lähialueet kuuluvat läheisesti kylän
yhteyteen jo
viime vuosituhannelta jolloin kylän asutus ulottui
kyseisille korpimaille.
Kalmossa asutaan vielä tänäkin päivänä
joka on läheisin paikka ennen
Jurvaa.
Perinteitä on
myös sillä alueella vehmaine maastoineen sekä
Lainesmäellä sodan aikaina olleella sotavankileirillä
jota vartioivat
paikalliset Suojeluskuntajoukot, nimensä leiri antoi
alueelle kun puhutaan ns Ryssänpolusta joka muodostui
reitille jota pitkin vangit kävivät
hakkuutyömailla.
Perinteistä
vielä mainittakoon Samuli Paulaharjun teoksessa Rintakyliä
ja
Larvamaita jossa hän kirjoittaa Kurikkalaisesta kärry-
ja seppäkulttuurista
joka eli hyvin voimakkaana Viitalan ja Riitaluoman kylissä.
Voidaankin sanoa että Kurikkalainen kärry- ja
seppäkulttuuri on saanut
alkunsa Viitalankylästä ja sen ympäristöstä.