Alueellisesti seutu on Kurikan korkeinta aluetta missä asutaan
eli vedenpaisumuksen aikaan tontit olisivat erittäinkin kysyttyjä,
korkeimmista paikoista mainittakoon Pahkavuori, Koirivuori,
Pahkakallio, Pättikangas, Hanhivuori sekä Lainesmäki.

Viitalan Nuorisoseuran talo ovat kylän keskipiste toiminnallisena
keskuksena sekä juhlien ja kokouksien pitopaikkana. Seuran talo on
rakennettu 1929 sitä ennen rakennus on palvellut riihenä, hirsiseinät
muistuttavat tuosta ajasta.

Niinistönjärvi ja sen lähialueet kuuluvat läheisesti kylän yhteyteen jo
viime vuosituhannelta jolloin kylän asutus ulottui kyseisille korpimaille.
Kalmossa asutaan vielä tänäkin päivänä joka on läheisin paikka ennen
Jurvan kuntaa.

Perinteitä on myös sillä alueella vehmaine maastoineen sekä
Lainesmäellä sodan aikaina olleella sotavankileirillä jota vartioivat
paikalliset Suojeluskuntajoukot, nimensä leiri antoi alueelle kun puhutaan ns Ryssänpolusta joka muodostui reitille jota pitkin vangit kävivät hakkuutyömailla.

Perinteistä vielä mainittakoon Samuli Paulaharjun teoksessa Rintakyliä ja
Larvamaita jossa hän kirjoittaa Kurikkalaisesta kärry- ja seppäkulttuurista
joka eli hyvin voimakkaana Viitalan ja Riitaluoman kylissä.
Voidaankin sanoa että Kurikkalainen kärry- ja seppäkulttuuri on saanut
alkunsa Viitalankylästä ja sen ympäristöstä.